Kuinka pian Gonal-F:n piikitysten alkamisesta "pitäis" alkaa olemaan jotain tuntemuksia? tai miten teillä muilla on mennyt. Mä aloitin siis piikittelyn viime keskiviikkona eli tänään upposi 6. piikki vatsanahkaan. Hoitaja sanoi, ettei saa fyysisesti rasittaa itseään sitten kun alkaa mahassa tuntumaan.. (en tietenkään tajunnut kysyä, että mitä tuntuu) Varmistin siis vielä että saan salilla käydä ainakin silloin keskiviikkona ja torstaina.. sanoi, että joo ihan hyvin voit, ei niitä tuntemuksia niin nopeasti tule.
Mutta pitäsikö olla huolissaan, kun niitä ei ole vieläkään? Ehkä stressaan nyt ihan turhaan kun huomenna on kuitenkin se ultra niin siinähän se selviää onko lääkityksellä ollut mitään vaikutusta.. Stressaanpas kuitenkin.. Mahassa ei siis tunnu yhtään miltään. Ihan todella pieniä nippailuja alavatsassa tunnen kun sitä oikein yritän ajatella, mutta normaalisti en niitä edes huomaisi. Olo on hyvä. Energinen ja aikaansaava. Töissä ei ole mitään ongelmaa olla, vaikka jalkojen päällä olen suurimman osan ajasta ja joudun kyykkimään ja joskus jotain nostelemaankin. Tarvittaessa pystyn ottamaan juoksuaskelia, ilman minkäänlaisia tuntemuksia. Jotenkin kuvittelin hoitajan puheiden ja lukemieni blogien perusteella, että kuuluisi olla "tuntemuksia" tai vähintäänkin jonkin sortin turvotusta.. Mutta jos ei vaan mitään..? Ehkä tää on se vaihe missä meillä menee täysin pieleen ja nyt voin jo heittää kirveen kaivoon.
Onhan se ollut odotettavissa, että on monta käännekohtaa jossa jokin voi mennä pieleen tai olla onnistumatta.. ehkä tämä on nyt se.. :(
Kävin tänään ostamassa toisen Gonal-F kynän apteekista (264,67€ omavastuu), mutta skeptisesti laitoin sen jääkaappiin, että jospa sille ei olekaan käyttöä niin säilyy.. En tiedä mitä tapahtuisi, jos minkäänlaista hoitovastetta ei ole nyt saavutettu. Varmaan se kynä menisi silti käyttöön, mutta ajattelin pelata varman päälle. Jos huomenna sanovatkin, että ei toimi, jätetään hoito kesken..
Toinen vaihtoehto mitä myös pelkään on, että annosta nostetaan huimasti ja joudun noita kyniä ostelemaan viel useamman lisää.. käytännössä siis en usko, että minulla olisi siihen varaa. Jos vielä yhden kynän joudun ostamaan tässä kuussa, niin siitä ehkä nipin napin selvitään hengissä, mutta jos enemmän niin silloin kyllä jää loppukuun ilman ruokaa meidän perhe.. ehkä jopa joudutaan lainauspuuhiin.. :/ Ikävä kun raha tulee vastaan kaikessa.. Mä en ole koskaan uskonut, että raha voi tuoda onnellisuutta ja siksi olen tehnyt työtä jossa palkka ei todellakaan päätä huimaa, mutta josta nautin täysillä. Tuloja pienentää, myös se, että opiskelen samalla. Samalle alalle, mutta hieman korkeammalle tähtään, mutta tämäkään muutos ei tulevaisuudessa hirmuisesti rahapussia heilauta.. Myös mies opiskelee, koska myös hänelle olen aina sanonut, että täytyy olla mahdollisuus kouluttaa itsensä siihen työhön, josta uskoo nauttivansa. Hänellä on pohjalla kuitenkin AMK-tutkinto ja uskon, että töitäkin olisi tarjolla. Mutta koska emme usko rahan tuovan rakkautta tai onnellisuutta, niin haluamme suunnata sinne minkä tiedämme meidät tekevän onnellisiksi.. ja tästä on nyt hintana tämä rahattomuus ja se, että näitä hoitoja varten joudumme laskemaan jokaisen sentin erittäin tarkkaan. Yllätyksille ei siis nyt olisi varaa.
Näillä ajatuksilla huomista ultraa odotellessa..
maanantai 11. kesäkuuta 2012
torstai 7. kesäkuuta 2012
Tupakoinnista..
Mä poltan tupakkaa. Oon monesti yrittänyt lopettaa, mutta ainoa oikea pitkä saavutus oli esikoisen raskausaika. Poltan siis edelleen. Onko se moraalisesti väärin? Monet lopettavat tupakoinnin jo ennen kuin alkavat edes yrittämään lasta. Me ollaan yritetty 2 vuotta ja mä poltan edelleen. Hoidot on aloitettu, niin eikö siinä kohtaa ois viimeistään pitäny lopettaa. tai sitten kun mahdollinen alkionsiirto tapahtuu. Mikä on se oikea aika? En todellakaan aio polttaa jos raskaudun ja haluaisin lopettaa kovasti. Lopettamisen yrittämisestä johtuva stressi ja päänsärky ei yhtään houkuttele. Uskon tuntevani itseni, ja tiedän etten pysty lopettamaan vasta kuin positiivisen raskaustestin jälkeen. Niin meni edellisessäkin raskaudessa. Kun sain positiivisen testin käteen, kävin viimeisellä tupakalla ja se oli sitten siinä. Tyhmähän mä olen kun aloin muutama kuukausi synnytyksen jälkeen jälleen polttaa. Tiedän kyllä sen. Sitä virhettä en halua tehdä uudestaan. Mutta ärsyttää ihan suunnattomasti, että oma terveys ei ole itselle niin tärkeä. Tarvitsee sen raskauden, jotta voi lopettaa koska ei halua aiheuttaa mitään vauvalle. Mutta itsekö en ole sen arvoinen?
Onko mielestänne väärin, että poltan edelleen, vaikka toive raskautumisesta on ollut jo suuri pitkän aikaa?
Onko mielestänne väärin, että poltan edelleen, vaikka toive raskautumisesta on ollut jo suuri pitkän aikaa?
keskiviikko 6. kesäkuuta 2012
Polikäynti
Juuri kotiuduttiin polireissulta.
"Hyvältä näyttää" totesi ultraava lääkäri. Se oli nopeasti ohi. Housut alas ja pöydälle. löytyi siisti kohtu ja munasarjat joissa kummassakin reilusti mustia palleroita joita alkaa kasvatella.
Lääkäri tulosti kuvan kohdustani, josta löysi vähän jotain kiinnikkeitä. Näillä ei vaikutusta raskautumiseen, mutta loppuraskaudessa voi vaikuttaa siten, että vauva ei pääse kääntymään oikein päin tai oikeeseen tuloasentoon. Tämä voi olla ollut syynä esikoisenkin kohdalla, ettei pää laskeutunut oikeeseen paikkaan ja jouduttiin tekemään kiireellinen sektio.
Miehen siittiöistä kysyttiin vähän tarkempia lukuja ja normaalin 20 miljoonan siittiön sijasta oli tutkitussa spermassa näitä ollut 0,1 miljoonaa.. eli ei liene epäilystä mistä tässä kenkä puristaa. Nämäkään eivät liikkuneet normaalisti. Lääkäri sanoi että niitä ei ole niin paljon kuin normaalisti, mutta niitä on silti paljon ja edottomasti riittävästi ICSIin. Eli punktiopäivän sperman laadusta riippuu, että onko meillä kyseessä IVF vai ICSI. Mikäli sperma samaa luokkaa edelleen niin ICSI.
Suuresti lääkäri ihmetteli sitä että siittiöitä vähän, mutta testosteronit oli todella korkeat. Sanoi että normaalisti ovat molemmat alhaalla tai molemmat ylhäällä. Kysyi sitten mieheltäni, etteihän hän ole mitään hormooneita koskaan käyttänyt (tässä kohtaa mua meinas ihan tosissaan alkaa naurattaa) ja mies siihen että ei.. niin lääkäri kysy sit vielä uudestaan, et ei oo ollu mitään hormonaalista lääkitystä tai mitään.. ja mies siihen taas että ei.. Silti lääkäri jäi mietteliään näköiseksi, ihan kuin ei olisi uskonut..
Lääkäriltä käytiin sitten hoitajalla, joka kyseli kuulumisia ja ohjeisti gonal-f-kynän käytön ja antoi mukaan puhdistuslappuja, sideharsotaitoksia ja neularoskiksen kotiin vietäväksi. Pisto ajankohdaksi sovittiin ilta tai iltapäivä, ettei tarvitse töissä tästä huolehtia.. Mietin vielä että mikä on sopiva aika mutta nyt tuntuu että klo 17-18 välillä olen useimmiten kotona, eli ehkä niihin aikoihin ois hyvä. Viikonloppuna saattaa illat venyä niin pitkiksi, että en uskalla jättää sitä sen nukkumaan menon varaan, kun se voi heitellä aika suuresti se aika..
Eli tänään iltapäivällä sitten aloitan pistelyt ja hoitaja kehotti välttämään fyysistä rasitusta (tietysti) niin käyn tänään ja huomenna vähän niinkuin varastoon salilla ja siivoan oikein kunnolla, että voin sitten reilun viikon maata sohvalla ja pompottaa miestä :P
Kaikenkaikkiaan tämä ensimmäinen uä-käynti ei todellakaan ollut kaiken sen jännittämisen arvoista.. Ihan helppo ja mukavakin reissu :)
Tiistaina sitten seuraavan kerran. :) (..ja taas alko jännittään)
"Hyvältä näyttää" totesi ultraava lääkäri. Se oli nopeasti ohi. Housut alas ja pöydälle. löytyi siisti kohtu ja munasarjat joissa kummassakin reilusti mustia palleroita joita alkaa kasvatella.
Lääkäri tulosti kuvan kohdustani, josta löysi vähän jotain kiinnikkeitä. Näillä ei vaikutusta raskautumiseen, mutta loppuraskaudessa voi vaikuttaa siten, että vauva ei pääse kääntymään oikein päin tai oikeeseen tuloasentoon. Tämä voi olla ollut syynä esikoisenkin kohdalla, ettei pää laskeutunut oikeeseen paikkaan ja jouduttiin tekemään kiireellinen sektio.
Miehen siittiöistä kysyttiin vähän tarkempia lukuja ja normaalin 20 miljoonan siittiön sijasta oli tutkitussa spermassa näitä ollut 0,1 miljoonaa.. eli ei liene epäilystä mistä tässä kenkä puristaa. Nämäkään eivät liikkuneet normaalisti. Lääkäri sanoi että niitä ei ole niin paljon kuin normaalisti, mutta niitä on silti paljon ja edottomasti riittävästi ICSIin. Eli punktiopäivän sperman laadusta riippuu, että onko meillä kyseessä IVF vai ICSI. Mikäli sperma samaa luokkaa edelleen niin ICSI.
Suuresti lääkäri ihmetteli sitä että siittiöitä vähän, mutta testosteronit oli todella korkeat. Sanoi että normaalisti ovat molemmat alhaalla tai molemmat ylhäällä. Kysyi sitten mieheltäni, etteihän hän ole mitään hormooneita koskaan käyttänyt (tässä kohtaa mua meinas ihan tosissaan alkaa naurattaa) ja mies siihen että ei.. niin lääkäri kysy sit vielä uudestaan, et ei oo ollu mitään hormonaalista lääkitystä tai mitään.. ja mies siihen taas että ei.. Silti lääkäri jäi mietteliään näköiseksi, ihan kuin ei olisi uskonut..
Lääkäriltä käytiin sitten hoitajalla, joka kyseli kuulumisia ja ohjeisti gonal-f-kynän käytön ja antoi mukaan puhdistuslappuja, sideharsotaitoksia ja neularoskiksen kotiin vietäväksi. Pisto ajankohdaksi sovittiin ilta tai iltapäivä, ettei tarvitse töissä tästä huolehtia.. Mietin vielä että mikä on sopiva aika mutta nyt tuntuu että klo 17-18 välillä olen useimmiten kotona, eli ehkä niihin aikoihin ois hyvä. Viikonloppuna saattaa illat venyä niin pitkiksi, että en uskalla jättää sitä sen nukkumaan menon varaan, kun se voi heitellä aika suuresti se aika..
Eli tänään iltapäivällä sitten aloitan pistelyt ja hoitaja kehotti välttämään fyysistä rasitusta (tietysti) niin käyn tänään ja huomenna vähän niinkuin varastoon salilla ja siivoan oikein kunnolla, että voin sitten reilun viikon maata sohvalla ja pompottaa miestä :P
Kaikenkaikkiaan tämä ensimmäinen uä-käynti ei todellakaan ollut kaiken sen jännittämisen arvoista.. Ihan helppo ja mukavakin reissu :)
Tiistaina sitten seuraavan kerran. :) (..ja taas alko jännittään)
tiistai 5. kesäkuuta 2012
vähän sitä sun tätä..
Mulla alkaa hieman jännittää.. Unohdin (miten edes mahdollista??) käydä tänään apteekissa hakemassa sen Gonal-F:n, vaikka juuri edellisessä tekstissä muistuttelin kaikkia muita, et kannattaa hakea ne ajoissa, kun voi olla, että niitä ei ole apteekissa. Mitäs jos mun tuurilla sitä ei ole ja ei saada keskiviikoksi?? Tiedän ja oikeesti tunnenkin, että kyllä sen jostain huomenna saan, mutta on vähän sellanen olo, että jostain on pakko kuitenkin stressata.
Menkat alkaa olla nyt ohi ja hyvä niin.. Jokainen päivä niitä on liikaa. Vaikka tietysti hyvä niiden on joskus tullakin.. Pieni toivo alkaa nostaa päätään vaikken ole luvannut itselleni suuria toivoakaan ja mietin, että jospa ne nyt oisivat olleet viimeiset yhdeksään kuukauteen..? Mutta koska minussa asuu pessimisti niin en jaksa uskoa että Meillä voisi tämän kanssakaan tärpätä heti ensimmäisellä kerralla.. kun kerta kaikessa muussakin on menty pisimmän mahdollisen kaavan kautta.. Miksipä se nytkään onnistuis kerralla? Yksi kolmesta onnistuu saa tilastot..ja jostain vielä menin tietysti lukemaan, että se oli vasta raskauden alkamisen onnistuminen.. Sitten mitä kaikkea voikaan mennä pieleen vielä raskauden aikana, mikäli se alkaa.. huoh.. Tilastot taitaa olla meitä vastaan.. Masentavaa, eikö totta?
Ja mä kun en yleensä voi sietää ihmisiä jotka aina ensimmäisenä näkee sen varjoisan puolen kaikista asioista. Mä en ole yksi heistä. Mä jaksan uskoa ja toivoa ja luottaa siihen, että edes joskus hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Olenko mä sit hyvä ihminen, siitä en tiedä, mutta ehkä parempi olla miettimättä tai kohta mä huomaan tehneeni miljoona asiaa (varmaan enemmänkin) mistä mua nyt tällä tavalla rankaistaan..
Sen sijaan haluaisin nähdä tämän koettelemuksena elämässä. Vaikeana aikana, josta me mun miehen kanssa yhdessä selvitään, entistä vahvempana. Meillä on kuitenkin vahva, vaikkakin omalaatuinen suhde. Välillä on alamäkeä ja välillä ylämäkeä. Joskus ihan tasaisen harmaatakin (=puuduttavaa), josta en yhtään pidä. Koettelemuksista ja alamäistä oppii ja etenkin oppii arvostamaan sitä hyvää mitä elämässä on. Ja voin luvata, että mikäli me lapsi saadaan joskus, osaa sitä varmasti arvostaa monella tapaa enemmän. En halua uskoa, että rakastan lasta yhtään sen enempää kuin mikäli raskaus olisi alkanut ensiyrittämällä, mutta kyllä sitä varmasti osaa eritavalla arvostaa.. en tiedä vielä miten, mutta toivon että sekin aikanaan selviää.
Tilastojen mukaan täällä käy lukijoita.. :) Arvostaisin, jos voisitte jättää jotain kommenttia käydessänne, Kiitos!
Menkat alkaa olla nyt ohi ja hyvä niin.. Jokainen päivä niitä on liikaa. Vaikka tietysti hyvä niiden on joskus tullakin.. Pieni toivo alkaa nostaa päätään vaikken ole luvannut itselleni suuria toivoakaan ja mietin, että jospa ne nyt oisivat olleet viimeiset yhdeksään kuukauteen..? Mutta koska minussa asuu pessimisti niin en jaksa uskoa että Meillä voisi tämän kanssakaan tärpätä heti ensimmäisellä kerralla.. kun kerta kaikessa muussakin on menty pisimmän mahdollisen kaavan kautta.. Miksipä se nytkään onnistuis kerralla? Yksi kolmesta onnistuu saa tilastot..ja jostain vielä menin tietysti lukemaan, että se oli vasta raskauden alkamisen onnistuminen.. Sitten mitä kaikkea voikaan mennä pieleen vielä raskauden aikana, mikäli se alkaa.. huoh.. Tilastot taitaa olla meitä vastaan.. Masentavaa, eikö totta?
Ja mä kun en yleensä voi sietää ihmisiä jotka aina ensimmäisenä näkee sen varjoisan puolen kaikista asioista. Mä en ole yksi heistä. Mä jaksan uskoa ja toivoa ja luottaa siihen, että edes joskus hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Olenko mä sit hyvä ihminen, siitä en tiedä, mutta ehkä parempi olla miettimättä tai kohta mä huomaan tehneeni miljoona asiaa (varmaan enemmänkin) mistä mua nyt tällä tavalla rankaistaan..
Sen sijaan haluaisin nähdä tämän koettelemuksena elämässä. Vaikeana aikana, josta me mun miehen kanssa yhdessä selvitään, entistä vahvempana. Meillä on kuitenkin vahva, vaikkakin omalaatuinen suhde. Välillä on alamäkeä ja välillä ylämäkeä. Joskus ihan tasaisen harmaatakin (=puuduttavaa), josta en yhtään pidä. Koettelemuksista ja alamäistä oppii ja etenkin oppii arvostamaan sitä hyvää mitä elämässä on. Ja voin luvata, että mikäli me lapsi saadaan joskus, osaa sitä varmasti arvostaa monella tapaa enemmän. En halua uskoa, että rakastan lasta yhtään sen enempää kuin mikäli raskaus olisi alkanut ensiyrittämällä, mutta kyllä sitä varmasti osaa eritavalla arvostaa.. en tiedä vielä miten, mutta toivon että sekin aikanaan selviää.
Tilastojen mukaan täällä käy lukijoita.. :) Arvostaisin, jos voisitte jättää jotain kommenttia käydessänne, Kiitos!
perjantai 1. kesäkuuta 2012
Synarelasta..
Nyt ollaan siis siinä vaiheessa, että olen Synarelaa nuuskutellut aamuin illoin kumpaankin sieraimeen 10 päivää. 5 päivää aikaa ensimmäiseen ultraan. Kuukautiset alkoi tänään, eli ihan normimittaseksi jäi kierto (31pv), vaikka netistä lueskelinkin, että Synarelasta johtuen voi kierto mennä normaalia pidemmäksi.
Tänään on ollut hermo himpun verran kireällä, mutta en usko, että johtuu Synarelasta, vaan ihan tavallista PMS-oireilua mahtaa olla. Eilen oli rinnat todella kipeät ja turvoksissa, ihan niinkuin ois yhtäkkiä pukanneet maitoa täyteen :D mutta pehmeämmät. Olis tehny mieli hautoo jollain kylmällä, mutta tuntu sen verta typerältä, että päätin selvitä buranan voimin. Eilisestä asti ollut myös normaalista poikkeavaa päänsärkyä. Ajoittain vihlaisee ja jotkin liikkeet tekee todella kipeää.. Hieman samanlainen särky kun joskus kun minulla oli todella paha poskiontelontulehdus. Näitä oireita nyt siis ollut, mutta en tiedä ovatko haittavaikutuksia suihkeesta, vai ihan tähän kierron vaiheeseen liittyvää muutenkin.. aiemmin ei kyllä ole ollut.
Päänsärky on pahimmillaa heti suihkeen oton jälkeen (ihan kuin lisäisi painetta päässä) ja lisäksi minulla tulee nopeasti häviävää nokkoihottumaa johonkin pieneen kohtaan (aina eri) vartaloa aina tunti pari lääkkeen oton jälkeen. Ja siis oikeesti niin mitätöntä, että vasta nyt 10. päivänä uskon, että se johtuu tästä lääkkeestä. Ihan muutama näppy johonkin aina ja kutiaa hetken aikaa ikävästi. Kun maltaa antaa olla niin häviääkin yhtä nopeasti kuin tulikin..
Eli kaikin puolin vielä toistaiseksi on kaikki hyvin ja homma etenee niin kuin pitääkin. :)
Synarelalle jäi hintaa Kelan korvauksen jälkeen 79,71e. (ennen korvausta 137,43e). Ensimmäisestä apteekista, josta kysyin, ei Synarelaa ollut ja jouduin mennä toiseen. Eli suosittelen hakemaan näitä ajoissa, jos joutuvatkin tilaamaan ja silloin voi mennä se päivä tai pari.
Maanantaina on viimeistään käytävä hakemassa ensimmäinen Gonal-F kynä apteekista (keskiviikkona polille meno ja se oltava siellä mukana).
Tänään on ollut hermo himpun verran kireällä, mutta en usko, että johtuu Synarelasta, vaan ihan tavallista PMS-oireilua mahtaa olla. Eilen oli rinnat todella kipeät ja turvoksissa, ihan niinkuin ois yhtäkkiä pukanneet maitoa täyteen :D mutta pehmeämmät. Olis tehny mieli hautoo jollain kylmällä, mutta tuntu sen verta typerältä, että päätin selvitä buranan voimin. Eilisestä asti ollut myös normaalista poikkeavaa päänsärkyä. Ajoittain vihlaisee ja jotkin liikkeet tekee todella kipeää.. Hieman samanlainen särky kun joskus kun minulla oli todella paha poskiontelontulehdus. Näitä oireita nyt siis ollut, mutta en tiedä ovatko haittavaikutuksia suihkeesta, vai ihan tähän kierron vaiheeseen liittyvää muutenkin.. aiemmin ei kyllä ole ollut.
Päänsärky on pahimmillaa heti suihkeen oton jälkeen (ihan kuin lisäisi painetta päässä) ja lisäksi minulla tulee nopeasti häviävää nokkoihottumaa johonkin pieneen kohtaan (aina eri) vartaloa aina tunti pari lääkkeen oton jälkeen. Ja siis oikeesti niin mitätöntä, että vasta nyt 10. päivänä uskon, että se johtuu tästä lääkkeestä. Ihan muutama näppy johonkin aina ja kutiaa hetken aikaa ikävästi. Kun maltaa antaa olla niin häviääkin yhtä nopeasti kuin tulikin..
Eli kaikin puolin vielä toistaiseksi on kaikki hyvin ja homma etenee niin kuin pitääkin. :)
Synarelalle jäi hintaa Kelan korvauksen jälkeen 79,71e. (ennen korvausta 137,43e). Ensimmäisestä apteekista, josta kysyin, ei Synarelaa ollut ja jouduin mennä toiseen. Eli suosittelen hakemaan näitä ajoissa, jos joutuvatkin tilaamaan ja silloin voi mennä se päivä tai pari.
Maanantaina on viimeistään käytävä hakemassa ensimmäinen Gonal-F kynä apteekista (keskiviikkona polille meno ja se oltava siellä mukana).
perjantai 11. toukokuuta 2012
IVF/ICSI lähestyy :)
Heipparallaa pitkästä aikaa :)
Olen ottanut luovaakin luovemman ja pitkääkin pitemmän tauon tästä bloggailusta. Tarkoitus ei aina pyhitä keinoja ja bloggaaminen lapsettomuudesta minun kohdallani vain lisäsi ahdistusta, eikä suinkaan auttanut sen purkuun niin kuin ajattelin. Irtauduin kokonaan ja nyt ajattelin palata kertomaan hieman kuulumisia päivitysten muodossa.. :)
Alkuvuodesta saimme kirjettä polilta IVF-asiaa koskien ja ajat ja päivämäärät hoitoihin nyt toukokuulle. Nooh kuten olettaa saattaa niin eihän ne kierrot osu kohdilleen sairaalan aikataulujen kanssa joten alkuperäisestä suunnitelmasta aloitus siirtyikin sitten vielä hieman eteenpäin. Näin ollen minulla nenäsumutteen aloitus 23.5. ja ensimmäinen ultra 6.6. :) Innolla odotellaan mitä tulemaan pitää :)
Ja koska ajatuksena olisi kertoa asiasta myös niille jotka eivät ivf:n kanssa ole ennestään tuttuja (en ole minäkään, mutta taustatutkimuksia on tehty jonkun verran), että mitä tässä nyt sitten tulee tapahtumaan eli mennään näillä;
23.5. aloitan nenäsumutteen käytön. Hormoni, joka "sammuttaa" oman hormonin munasarjoista. "Tätiä" odotellaan kylään sumutteen aloituksen jälkeen ja tässä yhteydessä toivomme suuresti, että sitä ei sitten näkyisi seuraavaan 9 kk :)
6.6. meillä on ensimmäinen ultra-aika siitä seuraavalla viikolla kaksi aikaa lisää. Käynneillä ultrataan munarakkuloiden kypsymistä ja määritetään otollinen aika punktiolle, eli kun rakkuloista vähintään 2-3 ovat riittävän suuria eli väh. 16mm halkaisijaltaan.
6.6. aloitan pistoshoidon joka kasvattaa munarakkuloita ja tämä jatkuu 10-13vrk, eli punktiota edeltävään irrotuspistokseen saakka. Myös nenäsumutetta käytetään irrotuspistokseen saakka.
Irrotuspistoksista ja punktiosta ehdin kertoa sitten lisää lähempänä.
Nyt sitten odotellaan tuota seuraavaa etappia eli 23.5. Siihen mennessä on hankittava nenäsumute. Meillä ei tuo raha kasva ihan puussa niin on täytynyt hieman etukäteen selvitellä lääkkeiden hintoja ja varautua. Nenäsumute joka minulle on määrätty on nimeltään Synarela ja sitä on reseptille kirjoitettu 30+60dos. Ostan nyt ensin tuon isomman paketin jonka hinnaksi sanotaan 137 € ja sitten kun tarvetta ilmenee, jos ilmenee niin tuon pienemmän jonka hinta 71,83€.
6.6. mennessä täytyy olla ostettuna myös Gonal-F pistoskynä, jonka hinta on 455,90€ ja niitä tullaan tarvitsemaan kaksi kappaletta.
Lisäksi on huomioitava vielä irrotuspistos ja keltarauhashormonit, mutta niiden hinta ei ole mitään näihin verrattavaa, mutta siitä sitten enemmän kun se on ajankohtaista.
Kelan maksukatto lääkkeille on tänä vuonna 700,92€. Täytyy vielä selvitellä miten se käytännössä toimii ja kuinka nopeasti sieltä sen päätöksen saa kun katto tulee vastaan. Ja mikäli on joutunut maksamaan yli tuon (niinkun meillä nyt ennen juhannusta tulee näihin menemään 1120,63€) niin saako ylittävän osan sitten jotenkin takaisin anottua.
Mutta raha on vain rahaa (vaikkei sitä liikoja olekkaan), joten ei siitäkään nyt tämän enempiä tällä erää :)
Toivottavasti joku prosessin alkuvaiheessa oleva saa tästä jotain infoa tulevaisuuden varalle. Yritän selittää asioista yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, mutta ehdottomasti saa kysyä jos kysyttävää tulee mieleen.
Palaan asiaan hormonihoidon aloituksen jälkeen viimeistään. Siihen saakka näkemiin ja hyvää alkukesää!! :)
Olen ottanut luovaakin luovemman ja pitkääkin pitemmän tauon tästä bloggailusta. Tarkoitus ei aina pyhitä keinoja ja bloggaaminen lapsettomuudesta minun kohdallani vain lisäsi ahdistusta, eikä suinkaan auttanut sen purkuun niin kuin ajattelin. Irtauduin kokonaan ja nyt ajattelin palata kertomaan hieman kuulumisia päivitysten muodossa.. :)
Alkuvuodesta saimme kirjettä polilta IVF-asiaa koskien ja ajat ja päivämäärät hoitoihin nyt toukokuulle. Nooh kuten olettaa saattaa niin eihän ne kierrot osu kohdilleen sairaalan aikataulujen kanssa joten alkuperäisestä suunnitelmasta aloitus siirtyikin sitten vielä hieman eteenpäin. Näin ollen minulla nenäsumutteen aloitus 23.5. ja ensimmäinen ultra 6.6. :) Innolla odotellaan mitä tulemaan pitää :)
Ja koska ajatuksena olisi kertoa asiasta myös niille jotka eivät ivf:n kanssa ole ennestään tuttuja (en ole minäkään, mutta taustatutkimuksia on tehty jonkun verran), että mitä tässä nyt sitten tulee tapahtumaan eli mennään näillä;
23.5. aloitan nenäsumutteen käytön. Hormoni, joka "sammuttaa" oman hormonin munasarjoista. "Tätiä" odotellaan kylään sumutteen aloituksen jälkeen ja tässä yhteydessä toivomme suuresti, että sitä ei sitten näkyisi seuraavaan 9 kk :)
6.6. meillä on ensimmäinen ultra-aika siitä seuraavalla viikolla kaksi aikaa lisää. Käynneillä ultrataan munarakkuloiden kypsymistä ja määritetään otollinen aika punktiolle, eli kun rakkuloista vähintään 2-3 ovat riittävän suuria eli väh. 16mm halkaisijaltaan.
6.6. aloitan pistoshoidon joka kasvattaa munarakkuloita ja tämä jatkuu 10-13vrk, eli punktiota edeltävään irrotuspistokseen saakka. Myös nenäsumutetta käytetään irrotuspistokseen saakka.
Irrotuspistoksista ja punktiosta ehdin kertoa sitten lisää lähempänä.
Nyt sitten odotellaan tuota seuraavaa etappia eli 23.5. Siihen mennessä on hankittava nenäsumute. Meillä ei tuo raha kasva ihan puussa niin on täytynyt hieman etukäteen selvitellä lääkkeiden hintoja ja varautua. Nenäsumute joka minulle on määrätty on nimeltään Synarela ja sitä on reseptille kirjoitettu 30+60dos. Ostan nyt ensin tuon isomman paketin jonka hinnaksi sanotaan 137 € ja sitten kun tarvetta ilmenee, jos ilmenee niin tuon pienemmän jonka hinta 71,83€.
6.6. mennessä täytyy olla ostettuna myös Gonal-F pistoskynä, jonka hinta on 455,90€ ja niitä tullaan tarvitsemaan kaksi kappaletta.
Lisäksi on huomioitava vielä irrotuspistos ja keltarauhashormonit, mutta niiden hinta ei ole mitään näihin verrattavaa, mutta siitä sitten enemmän kun se on ajankohtaista.
Kelan maksukatto lääkkeille on tänä vuonna 700,92€. Täytyy vielä selvitellä miten se käytännössä toimii ja kuinka nopeasti sieltä sen päätöksen saa kun katto tulee vastaan. Ja mikäli on joutunut maksamaan yli tuon (niinkun meillä nyt ennen juhannusta tulee näihin menemään 1120,63€) niin saako ylittävän osan sitten jotenkin takaisin anottua.
Mutta raha on vain rahaa (vaikkei sitä liikoja olekkaan), joten ei siitäkään nyt tämän enempiä tällä erää :)
Toivottavasti joku prosessin alkuvaiheessa oleva saa tästä jotain infoa tulevaisuuden varalle. Yritän selittää asioista yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, mutta ehdottomasti saa kysyä jos kysyttävää tulee mieleen.
Palaan asiaan hormonihoidon aloituksen jälkeen viimeistään. Siihen saakka näkemiin ja hyvää alkukesää!! :)
maanantai 21. marraskuuta 2011
There might be some good news after all..
Kp1 :)
En muista milloin viimeksi olisin iloinnut kuukautisten alkamisesta. Tänään niin kuitenkin kävi. Kp 14 meillä oli polikäynti ja silloin lääkäri totesi että en ovuloi. Normaali kiertoni on ollut 30-33 päivää, eli sen mukaan ovulaationi olisi polikäynnin aikaan ollut vasta edessä päin. Lääkäri kertoi tämän kiertoni olevan todennäköisesti pidempi kuin yleensä koska ovulaatiota ei ole tapahtumassa. Tänään kuitenkin kp 1 eli tämän kierron pituudeksi tuli 26 päivää, joka siis aika reippaasti lyhyempi kuin edelliset. Oletan siis että totuus olikin niin että ovulaatio oli jo tapahtunut ja siksi munasolua ei näkynyt kypsymässä munasarjoissa.
Uskon, että ovuloinkin siis kaikesta huolimatta. Polikäyntiä edeltävänä päivänä oli myös mahakipuni pahimmillaan tässä kierrossa. Pieni lohtu ehkä siihen nähden, että tämä ei muuta sita faktaa, että IVF on kuitenkin edessä, mutta ehkä uskallan vielä nämä kuukaudet sitä odotellessa herätellä pientä toivon kipinää luomulapsesta.
En muista milloin viimeksi olisin iloinnut kuukautisten alkamisesta. Tänään niin kuitenkin kävi. Kp 14 meillä oli polikäynti ja silloin lääkäri totesi että en ovuloi. Normaali kiertoni on ollut 30-33 päivää, eli sen mukaan ovulaationi olisi polikäynnin aikaan ollut vasta edessä päin. Lääkäri kertoi tämän kiertoni olevan todennäköisesti pidempi kuin yleensä koska ovulaatiota ei ole tapahtumassa. Tänään kuitenkin kp 1 eli tämän kierron pituudeksi tuli 26 päivää, joka siis aika reippaasti lyhyempi kuin edelliset. Oletan siis että totuus olikin niin että ovulaatio oli jo tapahtunut ja siksi munasolua ei näkynyt kypsymässä munasarjoissa.
Uskon, että ovuloinkin siis kaikesta huolimatta. Polikäyntiä edeltävänä päivänä oli myös mahakipuni pahimmillaan tässä kierrossa. Pieni lohtu ehkä siihen nähden, että tämä ei muuta sita faktaa, että IVF on kuitenkin edessä, mutta ehkä uskallan vielä nämä kuukaudet sitä odotellessa herätellä pientä toivon kipinää luomulapsesta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)