Eilen menin töihin, mutta kolmen tunnin töissä olon jälkeen nousi kivut taas niin sietämättömiksi ja olo oli niin pahoinvoiva, että jouduin lähteä kotiin. Lääkäriltäni sain lähetteen erikoislääkärille päivystykselle ja iltapäivä menikin päivystyksessä jonotellessa. Lopputuloksena ultrattiin ja mitään hälyttävää ei kohdussa näkynyt. Munasarjoja ei saatu ultralla näkyviin. Kivut ja säryt viittaavat kuitenkin kahden lääkärin mielestä endometrioosiin. Palvelu oli melkolailla tylyä. Kun yritin endosta kysellä enemmän sain kätöseeni opuksen aiheesta, kaksi päivää sairaslomaa ja minut lähetettiin kotin. Käskettiin vain kärsiä. Tarkemmin tutkitaan silloin 8.11. kun käynti samaiselle polille missä eilenkin kävin (jota en palvelun vuoksi enää odotakaan niin innolla..). Endon kanssa täytyy kuulemma vaan oppia elämään. Luonnollisena hoitomuotona on raskautuminen ja raskautuminen on erityisen vaikeaa endometrioosista kärsiville naisille. Niin kauan kun en halua hormonaalista lääkitystä (eli ehkäisyä) niin ei tosiaan auta kuin kärsiä. Kuulemma niin kauan kun särkylääkkeitten syöntiajat lasketaan kuukausissa eikä vuosissa, ei minulla ole varaa valittaa. Säryt voivat olla kiinni päivästä viikosta tai kuukaudesta ja sairaslomaa kirjoitetaan kuulemma jatkossa aina vain päivä kerrallaan, koska loputtomiin ei voi olla töistäkään poissa.
Itse en ole vielä oikein sisäistänyt, että kuinka minun kuuluisi töitä näiden kipujen kanssa tehdä. Säryt pysyy aisoissa kohtuullisesti särkylääkkeillä, mutta äkkinäisistä liikkeistä ja pitempi aikaisesta seisomisesta aiheutuvat viiltävät kivut eivät. Eilisestä poden vieläkin huonoa omaa tuntoa kun töissä oli vaaratilanne ja en yksinkertaisesti pystynyt juoksemaan paikalle koska kipu oli niin kova. Jos kollegani ei olisi ollut paikalla, olisi tilanne voinut päättyä todella huonosti. Mutta siitä huolimatta minun täytyy vain kärsiä kivuista ja olla töissä. Olen ehkä vielä hieman shokissa, mutta tuntuu todella hurjalta että tällaisten kipujen kanssa voi joutua elämää vuosiakin, koska toiveena on raskaus.
Huomenna siis taas töihin ja peukut pystyyn ettei kukaan kuole.
No huh, kylläpä kuulostaa tosi kohtuuttomalta! Minusta olet saanut siellä polilla aika asiatonta "palvelua", suoranaista kipujen vähättelyä. Itse en tiedä, millaista endokipu on, mutta kuvauksesi perusteella todellakin sellaista, ettei kenenkään pitäisi silloin olla töissä. Ja hoitohenkilökunnan tulisi kyllä olla sinun puolellasi ja tehdä kaikkensa sen eteen, että sinulla olisi parempi olla eikä vain käskeä kärsimään. Ihan vihaksi pistää tuollainen suhtautuminen heiltä. :/ Sinulle kuitenkin paljon voimia ja tsemppihali! Ja jos kipuja on, niin sitten sitä sairaslomaa vaan lisää. Inhottavaa, kun kovien kipujen kanssa joutuu vielä vakuuttelemaan lääkärille, että oikeasti koskee eikä voi olla töissä...
VastaaPoista